En todellakaan syntynyt lenkkarit jalassa. Enkä ollut edes lapsena mitenkään lahjakas urheilussa. Koulussa minut pistettiin juoksemaan kisoihin pitkänmatkan juoksut, koska olin ainoa joka siihen suostui. Enkä suinkaan nauttinut kilpailemisesta. Olin se tyttö, joka ehdotti aina kaverilleen, että voitaisiinko juosta käsikädessä maaliin.
Lukioikäisenä kuitenkin innostuin ryhmäliikunnasta. Kesäisin poljin usein fillarilla 20 km Jyväskylään vain päästäkseni jumppaan, monesti useammaksi tunniksi peräkkäin. Ihailin ryhmäliikuntaohjaajia, haaveilin, että olisin joskus kuten he. Lukion aikana opettelin myös uimaan. Kaikki lähti vedonlyönnistä kavereiden kanssa: pystyisinkö käymään uimassa joka päivä puolen vuoden ajan. Ja minähän pystyin! Silloin päätin myös opetella vapaauinnin. Ja kyllähän sitä oppii, kun joka päivä harjoittelee. Tekniikasta ei ollut tietoakaan, mutta sisukkaasti pistelin allasta päästä päähän.
Kun sitten tuli aika hakea opiskelemaan, minulle oli akateemisen kasvatuksen saaneena selvää, että korkeakoulututkinto oli saatava, vaikka liikuntapuoli veti minua suuresti puoleensa. Päätin kuitenkin mennä puoleksi vuodeksi urheiluopistoon Tampereelle ja lähteä vasta sitten Vaasaan, jossa minua odottivat liiketalouden opinnot.
Urheiluopistossa viettämäni puolivuotta oli mahtavaa aikaa. Urheilimme kaiket päivät, ja opiskelimme liikunnanohjausta, fysiologiaa, anatomiaa ja valmennusoppia mahtavassa porukasssa. Puolenvuoden jälkeen olin paremmassa kunnossa kuin koskaan ja esiintymispelkoisesta tytöstä oli tullut ryhmäliikuntaohjaaja.
Seikkailua, maratoneja, uintia ja pyöräilyä vuorilla
Ensikosketukseni kestävyysurheiluun tapahtui Vaasassa tutustuessani Milkaan, opiskelukaveriini ja tulevaan parhaaseen ystävääni. Hän oli jo kilpaillut menestyksekkäästi hiihdossa ja triatlonissa. Milka kysyi minua mukaan seikkailu-urheilujoukkueeseen. Sanoin heti kyllä, vaikka minulla ei ollut mitään hajua lajista. Pääsimme mukaan 2003 Lapin Kulta Challengeen, kaksipäiväiseen kilpailuun Kilpisjärvellä. Kokemus oli huikea ja siitä eteenpäin kävimme kesäisin seikkailu- ja multisport-kisoissa. Nuo kisareissut parhaimpien ystävieni kanssa ovat muistoja, joita tulen vaalimaan aina. Samalla tutustuin Pohjois-Suomen luontoon ja aloin ymmärtää, mitä kestävyysurheilu todella tarkoittaa.
Samaan aikaan syntyi unelma maratonin juoksemisesta. Vuonna 2007 päätimme lähteä Tukholmaan juoksemaan. Olin päätynyt tuolloin myös täysipäiväisesti liikunta-alalle töihin. Siitä jalostui ajatus maratonkoulusta. Ensimmäisenä vuonna ryhmiä oli yksi, seuraavana kaksi, ja siitä eteenpäin ohjasin useampia juoksuryhmiä ympäri vuoden. Vuosittain järjestin ryhmämatkan Tukholmaan ja juoksin usein jäniksen korvat päässä asiakkaideni kanssa. Lisäksi osallistuimme vuosittain lukuisiin muihin lähiseudun juoksutapahtumiin. Yhdessä harjoitteleminen ja kokemusten jakaminen on parasta mitä tiedän!
Vaasassa toimii muuten loistava masters-uintiporukka, jonka mukaan uskaltauduin harjoittelemaan samoihin aikoihin ensimmäisten lyhyen matkan triathlonkokeilujeni kanssa vuonna 2008. Huikea treeniporukka, yhteiset treenileirit ulkomailla ja Suomessa saivat minut todella innostumaan uinnista. En koskaan tavoitellut huippu-uimariksi, vaan nautin suunnattomasti mukanaolosta, uusista kokemuksista ja ystävistä. Ja ehkä samalla opin uimaankin hieman paremmin.
Pyöräilystä innostuin oikeasti vasta, kun 2009 sattumalta eksyin mukaan Ilkka Järvimäen järjestämälle juoksu- ja pyöräilylomalle Gran Canarialle. Rakastuin maantiepyöräilyyn vuorilla! Palaan yhä usein noihin samoihin maisemiin pyöräilemään - viikon päästä mennään taas Hymiö smile Kerran reissulla mukana ollut pyöräilijä kysyi matkan jälkeen, haluaisinko lähteä mukaan Tour De Transalp -kisaan 2010. Halusin! Tuo seitsemän päivän kisa Etelä-Itävallasta Gardajärvelle Italiaan Alppien läpi oli yksi elämäni huikeimmista kokemuksista. Reitin varrella kiipesimme yli 20 000 nousumetriä ja maisemat olivat jotain, mitä ei voi sanoin kuvailla. Ne pitää kokea. Kun viimeisen päivän etappi alkoi laskea kohti järviä, näky oli huikea ja tunne aivan käsittämätön. Tein sen! Nyt tiedän, että tulisin kokemaan tuon tunteen vielä uudelleen.
Vuonna 2010 suoritun myös ensimmäisen puolimatkan triahlonin Joroisilla. Kokemus oli onnistunut ja innostuin todella triathlonista. Ennen tätä olin edellisenä ja samana vuonna käynyt tekemässä pika- ja perusmatkoja muutaman. Mutta tiesin, että pidemmät matkat olisivat minun juttuni. Unelma täydenmatkan tekemisestä oli syntynyt. Ajattelin, että teen sen viimeistään kun olen 30-vuotias. No, enpä ajatellut silloin, että harrastukseen voisi tulla hiukan taukoa...
Tauko voi tehdä hyvää
Kun ohjaa liikuntaa työkseen toistakymmentätuntia viikossa, haluaa juosta maratoneja, käydä seikkailu-urheilu- ja triathlonkilpailuissa, niin on jälkikäteen selvää sanoa, että liikahan voi olla liikaa. Aika pitkä kynttilä minulla on ollut, kun ei se kerennyt aivan loppuun palamaan, vaikka kovaa vauhtia poltin sitä kummastakin päästä. Onneksi tajusin jarruttaa ja päätin jättää tavoitteellisen harjoittelun ja treenailla ilman suurempia tavoitteita.
Jätin hetkeksi liikunta-alan työt 2011 ja lähdin kokeilemaan markkinointipuolen töitä. Vajaan vuoden jälkeen ikävä liikunta-alan töihin oli kuitenkin liian kova, joten vaihdoin korkkarit ja jakkupuvun takaisin trikoisiin ja lenkkareihin. Osoite oli tässä välissä vaihtunut Turkuun ja päätin jatkaa liikunta-alan töitä yrittäjänä. Triathlon pysyi mukana viimeiset vuodet sen verran, että keväisin kävin lomalla etelässä treenailemassa ystävien kanssa ja Joroisilla kävin kokeilemassa puolimatkan kisassa, että vielä selvisin matkan maaliin.
Viime kesäkuussa ystäväni soitti ja kysyi, lähdenkö syksyllä Ironman Barcelona -kisaan. Vastasin kyllä. Haaste oli pitkästä aikaa sellainen, että sitä varten oli treenattava. Treeniaikaa oli kolme kuukautta, mutta tiesin peruskuntoni olevan ihan hyvällä mallilla. Uskaltauduin Turun Urheiluliiton treeneihin mukaan ja sain kallisarvoisia neuvoja ja apuja kokeneilta triathlonisteilta. Tavoitteellinen treeni tuntui pitkästä aikaa hyvältä ja oli palkitsevaa huomata kunnon kehittyvän.
Barcelonan matka oli yksi mahtavista kokemuksista, mitä liikunta on elämääni tuonut. Kisa meni käsittämättömän hyvin ja se tunne, kun juokset maaliviivalle ja kuulet ”You´re an Ironman”, on huikea! 13 päivää kisan jälkeen täytin 31 vuotta.
Nyt treenailen innokkaana kohti tulevan kesän seikkailuja. Matka maratonkoululaisteni kanssa Kööpenhaminaan, triathlon matkoja Suomessa ja täydenmatkan kisa Euroopassa. Treeniseuraa saan nyt myös avopuolisostani, joka on onnekseni innostunut mukaan lajiin.
Meillä ei siis enää seiso vain yksi pyörä olohuoneessa, vaan usein kaksi. Viikon kohokohtia ovat yhteistreenit Turun Urheiluliiton triathlon-porukan kanssa. Kun valmentaa ja ohjaa muita liikkumaan, on mahtavaa mennä treeneihin, jonka joku muu on suunnitellut ja saada itse opastusta.
Olen oppinut treenaamaan rennolla otteella ja nautin todella harjoittelusta. Pääasia on, että nauttii matkasta kohti tavoitteita. Ja niinhän se on, että itse matka on määränpää.
Sunnuntaistoorit
- 20-12-2015 Miia Tuohimaa: Siinä lepää - mieli nimittäin!
- 13-12-2015 Matti Pippola: Kohti elämäni parasta kuntoa
- 06-12-2015 Leevi Hietanen: Triathloniin lätkästä — Urheiluun lätkässä
- 29-11-2015 Maria Kasurinen: Joulukuun taikaa
- 22-11-2015 Laura Iire: Koiran perässä triathlonistiksi
- 15-11-2015 Juhani Pälve: Aluksi itseäni vastaan, sitten kelloa, sitten..
- 08-11-2015 Hannu Taipale: Michelin-ukosta Teräsmieheksi
- 01-11-2015 Jenni Vallenius: Kun antaa pikkusormen..
- 25-10-2015 Matti Peltola: Vaikeuksista huolimatta voittoon!
- 18-10-2015 Anna-Kaisa Peltola: Herätys kolmevitosena
- 11-10-2015 Juha-Markus Koistinen: Matkalla mahdottomaan?
- 04-10-2015 Jarno Kuronen: Mielen voitto fysiikasta
- 27-09-2015 Juha Kujala: Ei enää koskaan...
- 20-09-2015 Robert Strömberg: Into vs Järki
- 13-09-2015 Laura Heinonen: Triathlonia ilman suorittamista
- 06-09-2015 Sari Holmström: Triathlon vei mukanaan
- 30-08-2015 Andrea Pérez: How triathlon came into my life
- 02-08-2015 Satu Paananen: Nöyrin mielin voittajana
- 26-07-2015 Teppo Hyytiä: Kun triathlonkärpänen puraisi..
- 19-07-2015 Carina Kontio: Choice that changed my life
- 12-07-2015 Anja Kontio: Infected with the triathlon virus
- 05-07-2015 Jari Soininen: Elämää, hikeä ja kyyneleitä
- 28-06-2015 Johanna Jaakkola: Erilainen kesä
- 21-06-2015 Juha Pertola: Ei koskaan kippurasarvisella...
- 14-06-2015 Petri Karvinen: Haaste, josta ei voinut kieltäytyä
- 07-06-2015 Lotta Laaksonen: Hyötyliikunnan avulla puolimatkalle
- 31-05-2015 Ville Wainio: Haita pakoon uiden
- 24-05-2015 Elina Norrman: Kipinästä roihuksi!
- 17-05-2015 Petter Rönnlöf: Darth Vader oli liikaa!
- 10-05-2015 Joonas Kursu: Hitaasti, varmasti, ilon kautta!
- 03-05-2015 Pia Cajan: Liikkumisen vapaus ja ilo!
- 26-04-2015 Anna-Liisa Autio: Comeback Triathlonin Pariin
- 12-04-2015 Jarno Stenroos: Sunnuntaistooria Porista - matkalla elämässä
- 05-04-2015 Johanna Tokola: Rakkaasta harrastuksesta rakas työ!
- 29-03-2015 Liisa Jaatinen: Nöyryydellä ja intohimolla
- 22-03-2015 Sami Silto: Hailen kintereillä
- 15-03-2015 Piritta Koistinen: Mikä minusta tulee isona?
- 08-03-2015 HeikkI Mäntymäki: Triathlon on elämäntapa
- 01-03-2015 Joonas Hänninen: Lupa syödä ja käyttää lycraa
- 22-02-2015 Päivi Hänninen: Kun matka on määränpää
- 15-02-2015 Pasi Silvola: Himoliikkujan päiväkirja
- 08-02-2015 Janina Saarnio: Heppatytöstä triathlonistiksi
- 01-02-2015 Niklas Sohlberg: Kavereiden kesken
- 25-01-2015 Elina Lammela: Iloa on treeni-ilo
- 18-01-2015 Arttu Saarinen: Marginaalista kohti massoja
- 11-01-2015 Erja Alanen: Urheiluhullu omasta tahdosta
- 04-01-2015 Heikki Nummelin: Tavoitteena triathlonkultaa!
- 28-12-2014 Niklas Merikallio: Isi harrastaa
- 21-12-2014 Satu Pippola: Löysin triathlonista itselleni haasteen!
- 14-12-2014 Kimmo Holmström: Kun triathlon muuttaa kaiken
- 07-12-2014 Pekka Stenholm: Arjen juhlaa
- 30-11-2014 Tommi Lindholm: Tommi Lindholm
- 23-11-2014 Marianne Palmu: Hetken mielijohteesta elämäntavaksi
- 16-11-2014 Folkert Wierda: You’re never too old to Tri
- 09-11-2014 Veera Alanen: Treenaten tulevaisuuteen
- 02-11-2014 Toni Keto: Pullaposkesta teräsmieheksi
- 26-10-2014 Mia Kuczynski: Triathlon-harrastuksen alkumetreillä